Yrityskylä Jämsän Forumiin?

Jo vuosia Jämsää vaivannut yritysten ja palvelujen puute puhuttaa niin asukkaita kuin yrittäjiäkin. Jämsän yrityspalvelut on ammuttu kuin haulikolla ympäri kylää. Tietysti on selvää, että kaikkia yrityksiä ei voi yhteen läjään laittaa, mutta pienemmät ”puotimaiset”, sopisi mielestäni hyvin tällaiseen yrityskylään. Yhteisöllinen kombo olisi taatusti myös vetovoimatekijä uusille yrityksille.

Jämsän Forumissa olisi loistava tila tällaiselle yrityskylälle. Isoon tyhjänä olevaan entiseen Jyskin tilaan mahtuisi n.20 minun nykyisen liiketilani kokoista yritystä, sekä iso keskiaula, jossa voisi olla oleskelutiloja ja viherkasvillisuutta. Tuollaisessa kylässä voisi toimia useita toisiaan tukevia yrityksiä, myös turvallisuus lisääntyisi yksinyrittäjillä. Tällainen yrityskeskittymä toisi valtavan synergiaedun yrittäjille ja mikäs sen mukavampaa asiakkaillekaan olisi, kun auton saa helposti lähelle parkkiin, sisäänkulku on kaikille esteetöntä ja ostoksetkin saa hoidettua periaatteella, kaksi tai kolme kärpästä samalla iskulla. Myös vuokran hintataso on mielenkiintoinen. Nykyisillä Forumin neliöhinnoilla, oma vuokrani esimerkiksi vähenisi yli puoleen.

Mielestäni tämä idea olisi tutkimisen arvoinen ja toivoisinkin, että siihen voisi Jämsek yhdessä yrittäjien kanssa ryhtyä.

Seija El Sayed
Liike Nyt Jämsä

Huhuu, onko siellä ketään?

Haluan nostaa pöydälle asian, joka toivottavasti on vain yksittäistapaus eikä yleinen käytäntö kaupungissamme.

Laitoin 2.lokakuuta sähköpostia kaupungin korkeimmalle taholle sekä Jämsek kehittämisyhtiöön, yhteensä 14 ihmiselle. Postin aiheena oli positiivinen idea, jonka jatkotyöstämisellä ja kehittämisellä voisi olla merkitystä nuorten hyvinvointiin ja osallistamiseen. Ja oikein hyvin onnistuessaan saataisiin vielä rahallinen tuki sen toteuttamiseen.

Yhtään vastausta en ole saanut tuohon kyseiseen postiin. Yhden henkilön kanssa asiasta keskustelin ruokakaupassa ja yhdeltä sain suullisen palautteen, että idea on tosi hyvä. Hämmentävän asiasta tekee se, että tämän kyseisen idean toteuttamisen aikataulu on kireä, koska kyseessä on myös kilpailu, jonka osallistumisaika päättyy tämän kuun lopussa. Ymmärrän, että joskus joku posti voi tulvassa hukkua, mutta ei kai kaikilta neljältätoista. Olisi ollut kiva saada edes kuittaus, että on postin saanut.

Suurin kysymys ei ole se, onko minun sähköpostiini vastattu, vaan eniten hämmästyttää se, että kun annetaan ideoita tai kehittämisaloitteita, eikö niihin kukaan tartu, eikö ketään kiinnosta? Ja tietysti mietityttää se, miten kunnassa reagoidaan, kun asukkaat ja yrittäjät ottavat yhteyttä.

Seija El Sayed










Edit, 28.11.2018




Tämä kirjoitus oli paikallislehdessä 17.10.2018, minkä jälkeen alkoi tapahtua. Saimme lähetettyä osallistumisemme/hakemuksemme Klash-kilpailuun. Jes! Nyt jännityksellä odotetaan miten meidän kilpailussa käy.







Edit, 11.12.2018

No eipä meillä onnea ollut tuossa kilpailussa, mutta toisaalta mitään ei saa jos ei yritä. J Hukkaan ei meidän työ missään nimessä mennyt, vaan voimme hyödyntää valmistelua omassa työssämme Jämsäläisten lasten ja nuorten hyväksi.

Teko vai aito?

Jos antaisin mennä vaan enkä välittäisi, niin äkkiseltään voisin jopa tuntea, että hyvinhän ”meillä” menee. Mutta elämää nähneenä ja kokeneena, hämmästys sekä huoli on vallannut ajatukseni.

Kehitys on kiehtovaa ja mielenkiintoista niin kauan, kunnes se vie mennessään kaiken tutun ja turvallisen. Eniten mietityttää millaisessa maailmassa lapset ja nuoret varttuvat ja minkälainen on maailma, kun heidän on aika lähteä omillensa.

Tänään maailmassa on liikaa epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta ja riittämättömyyttä. Mietin, miltä maailma mahtaakaan näyttää ensi vuonna tähän aikaan? Vuosi on lyhyt aika, mutta riittävän pitkä siihen, että taas monet asiat ovat toisin kuin tänään.

Näen silmissäni julisteen, ”Oletko valmis, tekoäly tulee”. Ei, en ole.

Haluan, että me kaikki voimme tuntea aitoja tunteita pienistä arjen asioista. Tuntea iloa, surua, läheisyyttä, turvallisuutta, luottamusta, pettymystäkin sekä monia muita elämään kuuluvia tunteita. Haluan, että saamme tulevaisuudessakin ajatella itse.

Mielestäni lapsilta ja nuorilta ollaan viemässä nämä elämää rikastuttavat tunteet ja taidot. Normaali arki ei enää tuo näitä tunteita, normaali arki ei enää riitä. Haetaan ja tehdään äärimmäisiä tekoja, että tuntuisi edes joltakin. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset päihteet, ehkä itsensä tai toisten satuttaminen. Näistä teoista saadut tunteet eivät ole miellyttäviä, mutta riittää, että tuntuu edes joltain. Surullista, mutta totta.

Toivon, että kaikki lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevat tahot pitävät kynsin hampain kiinni vanhoista hyvistä tavoista kasvattaa ja olla läsnä. Ei tavoitella uusinta teknologiaa lastemme ystäväksi, kasvattajaksi, opettajaksi ja tunteiden tulkiksi

Minä rakastan Jämsää

Siksi en hyväksy sitä, mihin suuntaan Jämsää ollaan viemässä, ja toivottavasti kukaan muukaan ei sitä hyväksy. Nyt on menossa SSS-meininki, säästämme, sopeutamme ja suljemme. Olemme ”sopeuttamassa” kouluja, kirjastoja, harrastetiloja/-tukia, uimarantoja ja mitä lie muuta. Jos jatkamme tällä linjalla, takaisin ei ole paluuta. Oma mielipiteeni on se, että näihin edellä mainittuihin ei kosketa ennen kuin olemme putsanneet ”oman pesämme”.

Meidän päättäjien on uskallettava sanoa ääneen, että meillä on väkilukuun nähden reilusti ylimitoitettu organisaatio. Myös esimiestasolla. Eikä sen sanominen mitään auta, vaan toimenpiteitä on tehtävä nyt eikä viidestoistapäivä. Toivottavasti kukaan ei kuvittele, että Jämsän talous korjaantuu riittävän nopeasti luonnollisen henkilöstöpoistuman kautta. Mitäs jos leikitään ajatuksella, että meillä on tarkka selvitys siitä, mikä meidän kunnassa olisi toimiva/riittävä henkilöstömäärä. Uskon, että se olisi reilusti yli 100 henkilöä vähemmän kuin tällä hetkellä.

Rohkeilla organisaatiomuutoksilla saisimme vapautettua euroja kunnan kehittämiseen ja voisimme oikeasti päästä tavoitteisiin, mitä olemme strategiaan kirjanneet ja kuntalaisille luvanneet.

Kunnan väkiluku myös vähenee rajusti kaiken aikaa. Kaukana ei olla siitä rajasta, että valtuuston koon voisi pudottaa 43:sta 27:ään. Asukasluvun laskua en tietysti toivo, mutta tämäkin pitää ottaa hyvissä ajoin huomioon, koska tällä asukasluvun vähenemistahdilla tuo kenties on mahdollista jo seuraavissa kunnallisvaaleissa.

Yksi merkittävä osa kaupungin toimintaa kuuluisi olla tulonmuodostus, joka mielestäni on hyvin pienen lapsen kengissä, jos sitäkään.

Olin paikalla kunnallisjohdon seminaarissa, jossa menestyneitä kuntia palkittiin. Huipulle pääsi ne kunnat, jotka tekivät taitavaa sekä yhteistyökykyistä elinkeinopolitiikkaa. Tällaisesta politiikasta hyötyy taloudellisesti kaikki, kunta, yrittäjät ja asukkaat. Seuraavan kerran kuntia arvioidaan kahden vuoden päästä. Jämsällä on täysi mahdollisuus päästä kärkikahinoihin, se vaatii vain molemminpuolista aktivoitumista ja aitoa yhteistyöasennetta.






























Seija El Sayed

"Ei julkinen"

Jämsässä pidettiin 24.1.2018 neuvottelu, joka kulki nimellä ”Kolmikantapalaveri”. Kokoontumisen syynä oli Himoksen ja kaupungin välinen pattitilanne, jota nyt myös valtuustoaloitteen vuoksi lähdettiin purkamaan. Odotukset olivat jo etukäteen korkealla ja neuvottelun jälkeenkin meillä oli todella positiivinen fiilis. Paikalla kun oli kuitenkin iso joukko ihmisiä, kaupungin korkeinta johtoa myöten. Palaveri sujui hyvin sopuisasti, reilun pelin ja keskustelun hengessä.

Työnjako tehtiin selväksi ja selkeät aikataululliset stepit lyötiin lukkoon. Omalta osaltamme teimme juuri ne tehtävät mitä meille annettiin, sovittuun päivämäärään mennessä. Sen jälkeen mikään muu ei enää mennytkään sovitusti. Palaverista tehty muistio myös leimattiin ”salaiseksi”. Niin salaiseksi, ettei sitä edes kaupunginhallituksen jäsenet saaneet lukea. Nyt tätä Jämsän kannalta elintärkeää asiaa on kaupunginhallitus sekä tekninen lautakunta käsitellyt vain muutaman ”yli-innokkaan valtuutetun” keksintönä, eivätkä oikeasti todellisen kolmikantaryhmän esityksenä. Paikalla tosiaan oli teknisen puolen korkein johto ja päättäjät, kaupunginjohtaja, aloitteen tekijät sekä Himoksen edustus.

Ei ole mikään ihme, jos kehityskelpoiset ideat ja Jämsää eteenpäin vievät asiat eivät etene, kun asioiden käsittely on tätä luokkaa.

Mielestämme asia on otettava pikaisesti esille uudestaan. Tällaisen neuvottelun salaiseksi julkistaminen on pöyristyttävää, eikä ainakaan edusta sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mitä kaupunkimme julistaa. Muistio olisi pitänyt olla ehdottomasti kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan luettavissa, ennen kuin päätöstä asian eteenpäin viemiseksi tehdään.

Kun tämä kyseinen asia saadaan yhteistyössä maaliin, edistää se myös varmasti koko Himoksen alueen kehittymistä. Tätä pattitilannetta seuraa koko Suomi ja sen avaimet ovat nyt meillä.

Seija El Sayed
Eero Hakonen

Mitä jos?

Miettisimme säästöjen tilalle muuta. Kehittäisimme toimintaamme enemmän ulospäin suuntautuvaksi? Myyntiin, markkinointiin ja näkyvyyteen.Muutaman esimerkin voisin tähän heittää.

Mitä jos, kartoitetaan loma-asuntojen omistajat, joilla olisi kiinnostusta muuttaa loma-asumisen ”status” vakituisen asumisen muotoon ja sen jälkeen ryhdyttäisiin selvittämään, miten se kunkin kohdalla lain puitteissa voitaisiin mahdollistaa.

Mitä jos, myydään lisämaata halukkaille, joilla oman tonttinsa rajanaapurina on joutilasta kaupungin maa-aluetta. Nämä maa-alueet ovat usein kaupungille merkityksettömiä, mutta asukkaalle tai yrittäjälle suuressa merkityksessä ja näin saataisiin nämäkin alueet muutettua rahaksi.

Mitä jos, tehdään Myllymäen teollisuusalueiden tonttimyynnistä sellainen kampanja, ettei moista ole suomessa nähty.

Mitä jos, rakennetaan tai etsitään grynderi, joka rakentaisi Myllymäkeen pk-yritysten vastaanottohallin. Tällä hetkellä yritykset painaa kaasua Jämsän kohdalla, koska minkäänlaisia yritystiloja meiltä ei löydy.

Mitä jos, kaavoitetaan Himoksen alue niin ja tehdään sellaiset sopimukset, että kaikilla alueen toimijoilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Olkoon sukunimi sitten Järvinen, Virtanen, Ojala, Stenlund tai Salminen.

Sitten vielä muutama kysymys:

- Näkyykö meidän päätöksenteossa YRVA? Eli yritysvaikutusten arviointi, jonka tulisi ohjata kaikkea tekemistämme. Voin vastata, EI NÄY!!!

- Nyt kun Jämsekin toiminta on puristettu hyvin ahtaalle, niin kysyn, saako Jämsek keskittyä ja panostaa toimintaansa heidän ydinosaamiseensa vai heitetäänkö sinne tehtäviä, jotka sinne ei kuulu tai joita voisi joku muu tehdä.

Lopuksi. Jos emme edes itse usko tekemiseemme ja mahdollisuuksiimme, on peli kyllä hyvin pitkälti pelattu. Minä uskon.

Seija El Sayed

Kehitys haisee rahalle

Niin kauan kun minä muistan, on Jämsän taloutta yritetty pelastaa säästämällä. On höylätty, viilattu, supistettu, karsittu, vähennetty ja lopetettu. Huonolla menestyksellä näköjään. Nämä keinot ovat juuri niitä, millä eniten satutetaan kuntalaisia ja yrittäjiä. Eikä siinä mitään, kyllä näitäkin keinoja käyttää pitää, mutta vasta sitten kun kaikki muut keinot on käytetty.

Aina on sanottu, että kaupunkia ei voi verrata yritykseen. Itse olen siitä kyllä eri mieltä. Kaupungin toiminnasta kuuluisi voimakkaasti löytyä myös alueet: kehittäminen, panostus ja markkinointi. Teimmepä myös vuosia sitten jopa valtuustopäätöksen, että näihin emme paukkuja laita. Tätä päätöstä ainakin minä omalla kohdallani kadun ja myönnän tehneeni virheen. Myös vastuu tulisi näkyä paljon selkeämmin kaupungin toiminnassa. Se voisi kummasti tuoda ryhtiä tekemiseen.

Yritysmyönteisyys, hyvä palvelu, turhien säädösten ja normien purku veisi toimintaa jo ihan uudelle tasolle. Mikään ei nosta kaupunkia sen enempää kuin tyytyväiset asukkaat ja innostuneet yrittäjät.

Meidän pitää uskaltaa investoida kohteisiin, jotka palvelevat suurinta osaa kuntalaisia ja mahdollistaa yrittäjien kasvun ja kehityksen, nämä puolestaan tuo rahaa ja antaa osaltaan mahdollisuuden Jämsälle kasvaa ja kehittyä. Kilpailu asukkaista, yrittäjistä ja matkailijoista kasvaa tulevina vuosina rajusti. Haluan nähdä Jämsän siinä voittajien joukossa.

Jämsä tarvitsee motivoivaa ja vahvaa johtamista. Asenne, into ja tarmokkuus on tarttuvaa. Sitä ”tautia” kannattaa levittää.

Meidän täytyy myös uskaltaa kriittisesti arvoida omaa toimintaamme, kuinka päättäjät, virkamiehet ja koko organisaatio selviytyy tehtävistään.

Loppuun esitän toivomuksen valtuustoseminaarista, joka olisi avoin myös yrittäjille ja kuntalaisille. Aiheena olisi uudet rohkeat avaukset ja ideat sekä koko Jämsän kehittäminen maakunnan sykkiväksi sydämeksi.

Seija El Sayed

Valtapeli

Viimeaikainen temmellys politiikan kentällä on vahvistanut ymmärrystäni siitä, että valitettavasti ollaan palattu ajassa taaksepäin. Eikä se tällä kertaa ole positiivista. Tässä tapauksessa ei voi sanoa, että ennen vanhaan oli kaikki paremmin.

Palaan pieneksi hetkeksi menneisyyteen.

Muistan kun yli kaksikymmentä vuotta sitten perustimme sitoutumattomien ryhmän Jämsänkoskella. Muiden ryhmien suhtautuminen meihin oli monella tapaa mielenkiintoista. Vaikka kuinka puolueet olivat keskenään eripuraisia monessakin asiassa, niin meidän vastustamisessa oltiin jopa liikuttavan yksimielisiä.

Jos itse saisin päättää, ei kuntatasolla valtuustossa olisi eri ryhmiä/puolueita ollenkaan, vaan yksi yhtenäinen ryhmä ihmisiä, joka aidosti ajaisi kuntalaisten asioita ja etua sekä pohjustaisi kaikki resurssit käyttöön kaupungin parhaaksi. Nykymenossa energia ja motivaatio hukkuvat valtataisteluun ja poliittiseen eripuraan. Kuinka paljon tähän tuhraantuukaan päättäjien ja virkamiesten aikaa. Ja arvatkaapas ketkä ovat maksumiehinä? Oikein! Kuntalaiset ja yrittäjät, jotka valitettavasti ovat myös tämän valtapelin pelinappuloina. Tämä peli halvaannuttaa päätöksenteon ja estää Jämsän kehityksen.

Tärkeitä päätöksiä tehtäessä kaiken edelle menee usein valitettavasti se, kun pohditaan, mikä ryhmä eniten hyötyy ja ketkä voittaa. ”Vihollisleiriä” ei kannateta, ei ainakaan julkisesti, koska silmissä siintää jo seuraavat vaalit. Kuulin juuri asiantuntijan kommentin, joka pisti miettimään. Hän sanoi, että sitten, kun ollaan tarpeeksi pahassa kriisissä, silloin alkaa vasta yhteistyö maittaa ja valtapeli unohtuu. Mielestäni aika alkaisi olla jo kypsä.

Jämsä ja jämsäläiset ansaitsevat parempaa, varsinkin kun tiedän, että meillä oikeasti on siihen mahdollisuus ja kaikki edellytykset. Olen usein kuullut muualta päin olevien ihmisten ihmettelevän meidän heikkoa nykytilaa, kun otetaan huomioon kaikki mahdollisuudet joita meillä olisi.

Matkailu (Himos), luonto, vesistö (Päijänne, joenrannat), keskeinen sijainti, kulkuyhteydet, ym. ovat tekijöitä, mistä muut voivat vain haaveilla.

Muutos tapahtuu vain yhteistyöllä, yksin ja pienissä ryhmissä olemme vain todellakin niitä pelinappuloita, joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä Jämsän tulevaisuuden kannalta.

Seija El Sayed