"Ei julkinen"

Jämsässä pidettiin 24.1.2018 neuvottelu, joka kulki nimellä ”Kolmikantapalaveri”. Kokoontumisen syynä oli Himoksen ja kaupungin välinen pattitilanne, jota nyt myös valtuustoaloitteen vuoksi lähdettiin purkamaan. Odotukset olivat jo etukäteen korkealla ja neuvottelun jälkeenkin meillä oli todella positiivinen fiilis. Paikalla kun oli kuitenkin iso joukko ihmisiä, kaupungin korkeinta johtoa myöten. Palaveri sujui hyvin sopuisasti, reilun pelin ja keskustelun hengessä.

Työnjako tehtiin selväksi ja selkeät aikataululliset stepit lyötiin lukkoon. Omalta osaltamme teimme juuri ne tehtävät mitä meille annettiin, sovittuun päivämäärään mennessä. Sen jälkeen mikään muu ei enää mennytkään sovitusti. Palaverista tehty muistio myös leimattiin ”salaiseksi”. Niin salaiseksi, ettei sitä edes kaupunginhallituksen jäsenet saaneet lukea. Nyt tätä Jämsän kannalta elintärkeää asiaa on kaupunginhallitus sekä tekninen lautakunta käsitellyt vain muutaman ”yli-innokkaan valtuutetun” keksintönä, eivätkä oikeasti todellisen kolmikantaryhmän esityksenä. Paikalla tosiaan oli teknisen puolen korkein johto ja päättäjät, kaupunginjohtaja, aloitteen tekijät sekä Himoksen edustus.

Ei ole mikään ihme, jos kehityskelpoiset ideat ja Jämsää eteenpäin vievät asiat eivät etene, kun asioiden käsittely on tätä luokkaa.

Mielestämme asia on otettava pikaisesti esille uudestaan. Tällaisen neuvottelun salaiseksi julkistaminen on pöyristyttävää, eikä ainakaan edusta sitä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, mitä kaupunkimme julistaa. Muistio olisi pitänyt olla ehdottomasti kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan luettavissa, ennen kuin päätöstä asian eteenpäin viemiseksi tehdään.

Kun tämä kyseinen asia saadaan yhteistyössä maaliin, edistää se myös varmasti koko Himoksen alueen kehittymistä. Tätä pattitilannetta seuraa koko Suomi ja sen avaimet ovat nyt meillä.

Seija El Sayed
Eero Hakonen

Mitä jos?

Miettisimme säästöjen tilalle muuta. Kehittäisimme toimintaamme enemmän ulospäin suuntautuvaksi? Myyntiin, markkinointiin ja näkyvyyteen.Muutaman esimerkin voisin tähän heittää.

Mitä jos, kartoitetaan loma-asuntojen omistajat, joilla olisi kiinnostusta muuttaa loma-asumisen ”status” vakituisen asumisen muotoon ja sen jälkeen ryhdyttäisiin selvittämään, miten se kunkin kohdalla lain puitteissa voitaisiin mahdollistaa.

Mitä jos, myydään lisämaata halukkaille, joilla oman tonttinsa rajanaapurina on joutilasta kaupungin maa-aluetta. Nämä maa-alueet ovat usein kaupungille merkityksettömiä, mutta asukkaalle tai yrittäjälle suuressa merkityksessä ja näin saataisiin nämäkin alueet muutettua rahaksi.

Mitä jos, tehdään Myllymäen teollisuusalueiden tonttimyynnistä sellainen kampanja, ettei moista ole suomessa nähty.

Mitä jos, rakennetaan tai etsitään grynderi, joka rakentaisi Myllymäkeen pk-yritysten vastaanottohallin. Tällä hetkellä yritykset painaa kaasua Jämsän kohdalla, koska minkäänlaisia yritystiloja meiltä ei löydy.

Mitä jos, kaavoitetaan Himoksen alue niin ja tehdään sellaiset sopimukset, että kaikilla alueen toimijoilla on mahdollisuus kasvaa ja kehittyä. Olkoon sukunimi sitten Järvinen, Virtanen, Ojala, Stenlund tai Salminen.

Sitten vielä muutama kysymys:

- Näkyykö meidän päätöksenteossa YRVA? Eli yritysvaikutusten arviointi, jonka tulisi ohjata kaikkea tekemistämme. Voin vastata, EI NÄY!!!

- Nyt kun Jämsekin toiminta on puristettu hyvin ahtaalle, niin kysyn, saako Jämsek keskittyä ja panostaa toimintaansa heidän ydinosaamiseensa vai heitetäänkö sinne tehtäviä, jotka sinne ei kuulu tai joita voisi joku muu tehdä.

Lopuksi. Jos emme edes itse usko tekemiseemme ja mahdollisuuksiimme, on peli kyllä hyvin pitkälti pelattu. Minä uskon.

Seija El Sayed