Olipa kerran, yhden vuorokauden verran!

Entisen Pispalan kioskin kohdalle pystytettiin maanantaina vankat siistit tolpat. Miehet siinä olivat niitä maalaamassa kun kurvasin paikalle uteliaana kyselemään mitä puuhaavat. Siinä paikallinen yrittäjä kertoi, että on vuokrannut tontin ja laittaisi siihen muutamia autoja myyntiin. Paikalle ei olisi tullut mitään rakennusta, vaan siistit tolpat ja siisti kyltti sekä kameravalvonta vartiointiliikkeen kanssa yhteistyössä. Paikka olisi huomattavasti siistiytynyt. Nythän se on ollut täysin hoitamaton, roskainen ja täynnä lasinsiruja. Siinä on vanhan kioskin lattiavalu, josta törröttää putken pätkiä ja sähköjohtoja.
Nyt sitten kaupungilta oli tullut määräys ilman mitään neuvottelumahdollisuutta, että ei käy ja tolpat on purettava. Oli perusteltu että tontti on puistoaluetta ja siksi siihen ei tuollaista toimintaa voi pystyttää. Siinä sai kuitenkin kioski toimia vuosikymmeniä???
Kaupunki teki juuri mittavat tiejärjestelyt, että liittymäkin "kioskille" saadaan säilytettyä. Elyhän sen meinasi pois siitä määrätä.
Nyt tolpat on purettu. Yrittäjä toimi välittömästi määräyksen mukaan. Voi surkeuden surkeus tätä meidän touhua.
Minua henkilökohtaisesti kyllä sieppaa tämä kaupungin tyyli toimia niin mielivaltaisesti ja useasti tuntuu, että valtaa käytetään jopa kiusantekovälineenä.
Hyvin ”erikoinen” tapaus oli myös mehuaseman toiminnan loppuminen Jämsänkoskella.
Kyllä meidän tulisi pitää kynsin hampain kiinni kaikista yrittäjistä ja kuntalaisista sekä pyrkiä kaikin tavoin edistämään yrittäjyyttä. Se, jos mikä tämä kaupungin nostaa. Kuvitelkaapa kaikki miltä Jämsä näyttäisi esimerkiksi ilman Himosta.
Minusta kolli pitäisi nyt nostaa pöydälle ja miettiä miten meillä menee niinkuin omasta mielestä. Yrittäjiä ja uusia asukkaita houkuttelemaan ei riitä, että meillä on hulppeat puitteet tonttien muodossa niinkuin esimerkiksi Päijänranta ja Myllymäen uusi teollisuusalue. Kyllä koneistossa pitää tänä päivänä löytyä palveluhenkisyyttä, joustoa ja mikä tärkeintä, neuvottelukykyä ja todellista halua auttaa. Olen myös huolissani ystävällisyysvajeesta, mikä meitä useasti vaivaa, näiden puutteiden paikkaamiseen kun ei tarvita edes rahaa. Itse olen vuosien varrella alkanut aina enemmän ja enemmän arvostamaan hyvää palvelua ja ystävällisyyttä, tittelillä ja korkealla koulutuksellakaan ei ole mitään virkaa jos nämä taidot puuttuvat.
Uskon sataprosenttisesti Jämsän tulevaisuuteen, mutta täytyyhän meillä hyvänen aika olla taitoa viedä sitä siihen suuntaan.



Seija El Sayed