Vanhustyön henkilöstöstrategiassa, työhyvinvoinnin osiossa tavoitteet on korkealla. ”Haaveillaan” hyvinvoivasta, terveellisestä ja turvallisesta työyhteisöstä sekä ympäristöstä. Kauniita sanoja paperilla, miten on käytännössä asian laita?
Onko tavoitteet luotu oikeasti oman kaupungin lähtökohdat ja tarpeet huomioiden? Vai kirjoitetaanko strategia valmiin mallin mukaan, mikä näyttää hyvältä.
Onko tavoitteet luotu oikeasti oman kaupungin lähtökohdat ja tarpeet huomioiden? Vai kirjoitetaanko strategia valmiin mallin mukaan, mikä näyttää hyvältä.
Vanhustenhoidon puolella ollaan kuitenkin todella kaukana tavoitteista. Voiko valtuusto sitoutua strategiaan/ haaveisiin, joita on mahdoton toteuttaa?
Aiemmin olen kirjoittanut hoitotyön raskaudesta ja kuormittavuudesta sekä henkilöstömitoituksista. Näihin asioihin vaan ei pystytä tai haluta mitenkään ripeästi puuttua.
Olen todella huolissani henkilöstön jaksamisesta. Työhön tullaan puolikuntoisena ja sairaana, kenties voimakkaiden lääkkeiden turvin. Työssä TULES (tuki-ja liikuntaelin sairaudet) ”vammaisia” on pilvinpimein. Pitkät sairaslomat lisääntyvät. Ns. kiltti ja tunnollinen hoitaja huolehtii työyhteisöstä eikä omasta terveydestään. Työhön sisukkaasti raahautuva hoitaja vaarantaa mahdollisesti omaa, työyhteisön ja pahimmassa tapauksessa potilaan terveyttä ja turvallisuutta.
Omaa karua kieltään kertoo myös varahenkilöstön mittavat sairaspoissaolot. Tragikoomista asiassa on, että varahenkilöstön piti nimenomaan olla se pelastava ”iskuryhmä” ja laadun varmentaja niinkuin strategiassa sanotaan.
Hälytyskellojen luulisi kilkattavan jo kauas.Näiltä asioilta vain tunnutaan ummistavan silmät ja korvat. Työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä työterveyden tilastot tulisi saattaa yleiseen tarkasteluun. Vai eikö haluta/uskalleta? Mitkä ovat työnantajan, työterveyden ja esimiesten velvollisuudet,oikeudet ja vastuu? Mielestäni tässä olisi vakavan ja laajan keskustelun paikka. Syyt ja seuraukset ?
Taloudellista näkökulmaa ei myöskään saisi näinä aikoina unohtaa. Kuinka kalliiksi tulee pitkät sairaslomat ja mistä löytyy sijaiset, kun hoitajia muutenkin tarvitaan tulevaisuudessa aina enenevässä määrin?
Ote työturvallisuuslaista 2002/738
”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan joko psyykkisesti tai fyysisesti hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on välittömästi tiedon saatuaan kaikin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vähentämiseksi”
Seija El Sayed
Aiemmin olen kirjoittanut hoitotyön raskaudesta ja kuormittavuudesta sekä henkilöstömitoituksista. Näihin asioihin vaan ei pystytä tai haluta mitenkään ripeästi puuttua.
Olen todella huolissani henkilöstön jaksamisesta. Työhön tullaan puolikuntoisena ja sairaana, kenties voimakkaiden lääkkeiden turvin. Työssä TULES (tuki-ja liikuntaelin sairaudet) ”vammaisia” on pilvinpimein. Pitkät sairaslomat lisääntyvät. Ns. kiltti ja tunnollinen hoitaja huolehtii työyhteisöstä eikä omasta terveydestään. Työhön sisukkaasti raahautuva hoitaja vaarantaa mahdollisesti omaa, työyhteisön ja pahimmassa tapauksessa potilaan terveyttä ja turvallisuutta.
Omaa karua kieltään kertoo myös varahenkilöstön mittavat sairaspoissaolot. Tragikoomista asiassa on, että varahenkilöstön piti nimenomaan olla se pelastava ”iskuryhmä” ja laadun varmentaja niinkuin strategiassa sanotaan.
Hälytyskellojen luulisi kilkattavan jo kauas.Näiltä asioilta vain tunnutaan ummistavan silmät ja korvat. Työturvallisuus ja työhyvinvointi sekä työterveyden tilastot tulisi saattaa yleiseen tarkasteluun. Vai eikö haluta/uskalleta? Mitkä ovat työnantajan, työterveyden ja esimiesten velvollisuudet,oikeudet ja vastuu? Mielestäni tässä olisi vakavan ja laajan keskustelun paikka. Syyt ja seuraukset ?
Taloudellista näkökulmaa ei myöskään saisi näinä aikoina unohtaa. Kuinka kalliiksi tulee pitkät sairaslomat ja mistä löytyy sijaiset, kun hoitajia muutenkin tarvitaan tulevaisuudessa aina enenevässä määrin?
Ote työturvallisuuslaista 2002/738
”Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan joko psyykkisesti tai fyysisesti hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on välittömästi tiedon saatuaan kaikin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vähentämiseksi”
Seija El Sayed
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti