Kirjoitin aiemmin Jämsän kaupungin vuodeosastojen henkilöstömitoituksista. Nyt haluan selventää muutamin esimerkein, mitä ne käytännössä tarkoittaa ja mihin ne johtaa.
Henkilöstömitoitus kulkee käsikädessä hoidontason, potilasturvallisuuden ja työssäjaksamisen kanssa. Jotta henkilöstömitoituksessa päästäisiin edes vähimmäissuosituksiin se vaatisi usean hoitajan palkkaamista /osasto. Osastoilla on erittäin raskasta hoitoa vaativia potilaita. Vuodepotilaita on keskimäärin 30-35.
Nykymitoituksella esim. iltavuorossa on 4 hoitajaa ja 39-40 potilasta.Syötettävien(n.30 potilasta) ruokailuun käytössä oleva aika on n.5min/ potilas, siinä ajassa pitäisi huonosti nielevän hampaattoman vanhuksen syödä kokonainen ateria jälkiruokineen. Aamutoimet venyvät usein lounasruokailuun asti,joten edellisen illan hoitojen jäljiltä potilas on mahdollisesti niine hyvineen aamupalan yli lähes klo 11:00 saakka.
Voin myös kuvitella miltä omaisesta tuntuu, kun hän pyytää hoitajaa avuksi esim.äitinsä wc-käynnille ja saa kieltävän vastauksen, koska hoitotoimet tai potilasruokailu ovat käynnissä.. Hoitajan kontakti potilaaseen jää usein ruokailu ja wc-käynnin/vaipanvaihdon varaan. Kuntouttavasta hoitotyöstä ei kannata ääneen edes puhua.Ulkoilmaa potilaat eivät juurikaan pääse haistelemaan. Hoitajat ovat tällä hetkellä mahdottaman tehtävän edessä. Osastolla on kyllä virikehoitaja, joka tekee todella arvokasta työtä, mutta hänet valitettavan usein ”kaapataan” vahvuuteen sairaslomien vuoksi. Jotain kertoo myös työterveyden sairas-/tapaturmatilastot, jotka vuodeosastojen työntekijöillä ovat täysin eri lukemissa kuin kaupungin muilla työntekijöillä.
Vuodeosastolla potilaista suurin osa on puolustuskyvyttömiä ja täysin toisten antaman avun varassa. Useilla heistä ei ole edes omaisia, jotka voisivat osallistua ja vaikuttaa potilaan saamaan hoitoon.
Osastoilta 11 ja 12 hoitajat ovat pitäneet palaveria esimiesten ja virkamiesten kanssa, koskien osastojen nykytilannetta. Keskustelussa oli selvästi yhteinen ”sävel” siitä, että asiat eivät ole oikein ja korjausliike tulisi saada aikaan. Tiedän,että byrokratian rattaat ovat jäykät ja hitaat, siksi toivonkin, että tilanteen korjaamiseksi alettaisiin välittömästi tehdä jotain.Lisää käsiä on löydyttävä joko mitoituksia korjaamalla tai potilaspaikkoja vähentämällä.Meille on sanottu jo ajat sitten, että vuodeosastojen tilanteesta ollaan huolissaan....No, se tuntuu samalta kuin housuun laskisi eli lämmittää vain hetken.Kuka oikeasti ottaa vastuun tilanteesta. Tuntuu, että tällä hetkellä mennään onnen ja ”yläkerran” kaverin avulla eteenpäin.
Toivon,että ylimmät virkamiehet ja poliittiset päättäjät laskeutuisivat alas tekevien käsien tasolle. Näin saataisiin yhteinen ymmärrys siitä, mistä on kyse ja mistä puhutaan. Kaupunginjohtaja Mattila oli kyllä tulossa tutustumaan vuodeosastoihin, mutta sairastui sovittuna päivänä ja tapaaminen peruuntui.
Tein syksyllä lehdessä aloitteen, että vallankahvassa olevat päättäjät ja virkamiehet jalkautuisivat vuodeosastoille ja osallistuisivat hoitotyöhön, esim. potilaiden syöttämiseen. Eipä ole ainuttakaan vapaaehtoista ilmoittautunut.
Potilaiden omaisia käy muutamia ruokailuaikoina osastolla avustamassa, mistä suuri kiitos heille. Me hoitajat kyllä arvostamme heidän panostaan, mutta ei kai ole omaisten tehtävä ja vastuu huolehtia mm.siitä, että vanhukset saisivat syödä ruokansa lämpimänä ja rauhassa. Eihän ?
Seija El Sayed
Henkilöstömitoitus kulkee käsikädessä hoidontason, potilasturvallisuuden ja työssäjaksamisen kanssa. Jotta henkilöstömitoituksessa päästäisiin edes vähimmäissuosituksiin se vaatisi usean hoitajan palkkaamista /osasto. Osastoilla on erittäin raskasta hoitoa vaativia potilaita. Vuodepotilaita on keskimäärin 30-35.
Nykymitoituksella esim. iltavuorossa on 4 hoitajaa ja 39-40 potilasta.Syötettävien(n.30 potilasta) ruokailuun käytössä oleva aika on n.5min/ potilas, siinä ajassa pitäisi huonosti nielevän hampaattoman vanhuksen syödä kokonainen ateria jälkiruokineen. Aamutoimet venyvät usein lounasruokailuun asti,joten edellisen illan hoitojen jäljiltä potilas on mahdollisesti niine hyvineen aamupalan yli lähes klo 11:00 saakka.
Voin myös kuvitella miltä omaisesta tuntuu, kun hän pyytää hoitajaa avuksi esim.äitinsä wc-käynnille ja saa kieltävän vastauksen, koska hoitotoimet tai potilasruokailu ovat käynnissä.. Hoitajan kontakti potilaaseen jää usein ruokailu ja wc-käynnin/vaipanvaihdon varaan. Kuntouttavasta hoitotyöstä ei kannata ääneen edes puhua.Ulkoilmaa potilaat eivät juurikaan pääse haistelemaan. Hoitajat ovat tällä hetkellä mahdottaman tehtävän edessä. Osastolla on kyllä virikehoitaja, joka tekee todella arvokasta työtä, mutta hänet valitettavan usein ”kaapataan” vahvuuteen sairaslomien vuoksi. Jotain kertoo myös työterveyden sairas-/tapaturmatilastot, jotka vuodeosastojen työntekijöillä ovat täysin eri lukemissa kuin kaupungin muilla työntekijöillä.
Vuodeosastolla potilaista suurin osa on puolustuskyvyttömiä ja täysin toisten antaman avun varassa. Useilla heistä ei ole edes omaisia, jotka voisivat osallistua ja vaikuttaa potilaan saamaan hoitoon.
Osastoilta 11 ja 12 hoitajat ovat pitäneet palaveria esimiesten ja virkamiesten kanssa, koskien osastojen nykytilannetta. Keskustelussa oli selvästi yhteinen ”sävel” siitä, että asiat eivät ole oikein ja korjausliike tulisi saada aikaan. Tiedän,että byrokratian rattaat ovat jäykät ja hitaat, siksi toivonkin, että tilanteen korjaamiseksi alettaisiin välittömästi tehdä jotain.Lisää käsiä on löydyttävä joko mitoituksia korjaamalla tai potilaspaikkoja vähentämällä.Meille on sanottu jo ajat sitten, että vuodeosastojen tilanteesta ollaan huolissaan....No, se tuntuu samalta kuin housuun laskisi eli lämmittää vain hetken.Kuka oikeasti ottaa vastuun tilanteesta. Tuntuu, että tällä hetkellä mennään onnen ja ”yläkerran” kaverin avulla eteenpäin.
Toivon,että ylimmät virkamiehet ja poliittiset päättäjät laskeutuisivat alas tekevien käsien tasolle. Näin saataisiin yhteinen ymmärrys siitä, mistä on kyse ja mistä puhutaan. Kaupunginjohtaja Mattila oli kyllä tulossa tutustumaan vuodeosastoihin, mutta sairastui sovittuna päivänä ja tapaaminen peruuntui.
Tein syksyllä lehdessä aloitteen, että vallankahvassa olevat päättäjät ja virkamiehet jalkautuisivat vuodeosastoille ja osallistuisivat hoitotyöhön, esim. potilaiden syöttämiseen. Eipä ole ainuttakaan vapaaehtoista ilmoittautunut.
Potilaiden omaisia käy muutamia ruokailuaikoina osastolla avustamassa, mistä suuri kiitos heille. Me hoitajat kyllä arvostamme heidän panostaan, mutta ei kai ole omaisten tehtävä ja vastuu huolehtia mm.siitä, että vanhukset saisivat syödä ruokansa lämpimänä ja rauhassa. Eihän ?
Seija El Sayed