”Myllymäki II – Laadukas yrityspuisto teollisuuden tarpeisiin
Uudella Myllymäki II -alueella on noin 16 hehtaaria rakennusvalmiita tontteja teollisuuden ja teknisten palveluiden tarpeeseen. Tontteja on kaavoitettu 31 kappaletta. Niiden pinta-alat vaihtelevat 2 000 – 18 000 neliömetriin. Tonttien koko on räätälöitävissä tarpeen mukaan”.
Näin esitellään Myllymäki kakkosta Jämsekin sivuilla, vaan eipä kauppa käy.
Hulppeat ”puisto”tontit ja puitteet ammottavat tyhjyyttään ja odottavat rakentajia, miksi? Olen useaan otteeseen kirjoittanut kaupungin normeista ja määräyksistä. Kuinka paljon joukkoon mahtuu kotikutoisia sääntöjä, millä ei ole mitään tekemistä lainmääräyksien kanssa?
Otetaanko huomioon kuinka paljon nämä määräykset lisäävät rakentajien kustannuksia?
Voisiko olla, että rakennusmäärykset ovat liian vaativat ja jopa karkoittavat yrityksiä? Entä yksityiset kuntalaiset, tonttien sekä loma-asuntojen omistajat? Silläkin rintamalla on varmasti löysäämisen varaa. Sitten voitaisiin esimerkiksi järjestää kampanja ”kesäasukkaista kuntalaisiksi”.
Mielestäni Jämsässä tulee ottaa tiukkaan tarkasteluun kaavoitusta ja rakentamista koskevat määräykset. Ja pitää muistaa, että nämä turhat normit vaikeuttavat meidän kaikkien elämää ei pelkästään yrittäjien ja yritysten.
Meidän taajamaosayleiskaava luonnoksesta esimerkiksi luin tällaisen asiantuntija kommentin:
”Tuollaiseen ylisääntelyyn ja lakiakin tiukempiin linjauksiin törmää yleensä vain suurissa kaupungeissa. Nekin ovat tulleet ongelmiksi vasta suurten kuntaliitosten myötä, kun keskuskaupungin käytännöt on viety kymmenien kilometrien päähän keskustasta. Maalaiskaupungeissa en ole noin tiukkoja linjanvetoja nähnyt”
Kaupungin tehtävä on edistää kaikin tavoin kuntalaisten hyvinvointia sekä houkutella yrityksiä valitsemaan ”kodikseen” Jämsän. Palvelun ja yhteistyön tulee olla sujuvaa ja tieltä on raivattava kaikki ylimääräiset töyssyt. Palvelujen saatavuus, helppous ja nopeus on meidän ainoa kilpailuvaltti, siinä ei kannata muille kunnille antaa etumatkaa.
Seija El Sayed
Uudella Myllymäki II -alueella on noin 16 hehtaaria rakennusvalmiita tontteja teollisuuden ja teknisten palveluiden tarpeeseen. Tontteja on kaavoitettu 31 kappaletta. Niiden pinta-alat vaihtelevat 2 000 – 18 000 neliömetriin. Tonttien koko on räätälöitävissä tarpeen mukaan”.
Näin esitellään Myllymäki kakkosta Jämsekin sivuilla, vaan eipä kauppa käy.
Hulppeat ”puisto”tontit ja puitteet ammottavat tyhjyyttään ja odottavat rakentajia, miksi? Olen useaan otteeseen kirjoittanut kaupungin normeista ja määräyksistä. Kuinka paljon joukkoon mahtuu kotikutoisia sääntöjä, millä ei ole mitään tekemistä lainmääräyksien kanssa?
Otetaanko huomioon kuinka paljon nämä määräykset lisäävät rakentajien kustannuksia?
Voisiko olla, että rakennusmäärykset ovat liian vaativat ja jopa karkoittavat yrityksiä? Entä yksityiset kuntalaiset, tonttien sekä loma-asuntojen omistajat? Silläkin rintamalla on varmasti löysäämisen varaa. Sitten voitaisiin esimerkiksi järjestää kampanja ”kesäasukkaista kuntalaisiksi”.
Mielestäni Jämsässä tulee ottaa tiukkaan tarkasteluun kaavoitusta ja rakentamista koskevat määräykset. Ja pitää muistaa, että nämä turhat normit vaikeuttavat meidän kaikkien elämää ei pelkästään yrittäjien ja yritysten.
Meidän taajamaosayleiskaava luonnoksesta esimerkiksi luin tällaisen asiantuntija kommentin:
”Tuollaiseen ylisääntelyyn ja lakiakin tiukempiin linjauksiin törmää yleensä vain suurissa kaupungeissa. Nekin ovat tulleet ongelmiksi vasta suurten kuntaliitosten myötä, kun keskuskaupungin käytännöt on viety kymmenien kilometrien päähän keskustasta. Maalaiskaupungeissa en ole noin tiukkoja linjanvetoja nähnyt”
Kaupungin tehtävä on edistää kaikin tavoin kuntalaisten hyvinvointia sekä houkutella yrityksiä valitsemaan ”kodikseen” Jämsän. Palvelun ja yhteistyön tulee olla sujuvaa ja tieltä on raivattava kaikki ylimääräiset töyssyt. Palvelujen saatavuus, helppous ja nopeus on meidän ainoa kilpailuvaltti, siinä ei kannata muille kunnille antaa etumatkaa.
Seija El Sayed